Satunnainen nojailija. Pikku-Pömpöösi on alkanut todellakin ottaan asentoja! Nousi nuin vaan nupikseen sänkyä vasten seisoskelemaan! Ja päästi ihan tahallaan tuesta irti kun polviseisonnassa tollisteli!
Ja kun hän hinkuttaa lattialla eestaas, niin nokka on ihan rutussa ja kita on ammollaan ja pitääpä tuo vielä hirmuista tuhisevaa ääntä! Onneksi sillä ei ole hampaita, muuten melkein jo pelottais!
Ruokavalioon on otettu vasta nyt kala. Hyvin upposi. (Niinkuin kaikki ruuat. Sellaista ei ole vielä lusikassa ollut, joka ei olisi meidän Malamuutille maistunut.) Vähän huolettaa kun Tilli ei suostu juomaan mistään pullosta tai pullon tapaisesta. Ainoastaan hörppäisi hän (ja siinä samalla valuttelisi suurimman osan nesteestä suoraan rintamuksilleen).
Loppuviikosta mennään tutustuun Hoitopaikkaan ja viikon päästä on Eka Hoitopäivä. Hui ja voi.
3 kommenttia:
Härregyyd mikä etunojapunnerrus. Ja vielä suorin jaloin! :D
Kirjoitat niin kerrassaan raikkaasti ja hauskasti, että blogiasi on ilo seurata. Kiitos monista makeista nauruista!
nimim. lapsenlapsia odotellessa :)
Hanna - Joo-o, on se melkoinen punnertaja! 8o)
Wannabiimummu - Kiitos sanoistasi, pelastit päivän! :oD
Lähetä kommentti