1. marraskuuta 2008

Kaksi yötä kotiäitiyttä

Talven ensimmäinen, muttei toivottavasti viimeinen.

Vielä kaksi yötä töihinmenoon. Melkain jo jännittää. Miehellä oli eilen viimeinen työpäivä ennen kuin alkaa koti-iskäksi. Sitäkin meinaa kuulemma vähän jännittää. Tilliä ei jännitä, Isosisko ei vissiin vielä oikein tajua mitä tarkoittaa että Äiti Menee Töihin ja Iskä Jää Hoitamaan Teitä Tyttöjä.

Seitsemän vuotta sitten tänä samaisena viikonloppuna, oikeastaan eilen, oli oman äitini hautajaiset. Ikävä on kova yhä edelleen. Olisipa äiskä näkemässä lapsenlapsensa! Sekä mun tytöt että siskoni pojat. Hän olisi ihan lääpällään kaikkiin, sen tiedän. Onneksi voin kertoa likoille juttuja mummosta, joka on taivaassa ja vilkuttaa pilven päältä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaikella on aikansa. Aika on tulla ja aika on lähteä.
Elämän kiertokulku on suurin rikkaus ja vauvan ensihuuto, krääk, sairaalan yksi kauneimmista äänistä.
Muista se! Kaikenlaista ääntelyä tulee senkin jälkeen.
Sinitiaisen laulua kuunnellen
ja taivaisiin katsova täti

Anonyymi kirjoitti...

Hei, se ei muuten olis mummo vaan mummi. Mä oon keskustellut joskus aiheesta. `
Mites työt ja mites likat kotona iskän kanssa?
-Marsu

Hanna kirjoitti...

Visiteerannut täti, oikeassa olet. Pitää nauttia siitä ajasta mikä on justiinsa nyt! :o)

Marsu - Hyvin meni töissä ja kotona. Jee!