28+6

Hohhoijjakkaa. Tunnen itseni liian isoksi ja raihnaiseksi. Öisin en saa nukuttua kun Mies kuorsaa ja pitää ravata vähän väliä vessassa ja Esikoinen yskii ja lonkkaa painaa tämä ruho eikä selällään voi nukkua ja käsi puutuu ja janottaa ja blaa blaa blaa blaa... Ja jaksettava olisi ainakin 12 viikkoa vielä. Todennäköisesti 14. Hohhoijakkaa.

Ylämahan polttava vannetunne pahenee päivä päivältä. Aiemmin viikonlpun leppuutus istumahommasta auttoi, muttei enään.

Alkuraskaudessa teki mieli kaikenlaista suolaista syötävää, nyttemmin viisari on heilahtanut makean puolelle. Karkkia ja pullaa pitäisi mussuttaa koko ajan. Esikoista odottaessa söin kilotolkulla marabuun minttukrokanttisuklaata ja olen täysin varma, että siitä johtuu hänen aurinkoinen luonteensa. Ei siis kannata taistella mielihaluja vastaan, sillä kroppa ja luonto tietää, mikä on vauvalle ja hautomolle parasta. Ehhehe.