Hiljaista on ollut elomme tää pari päivää kun Mies ja Esikko on olleet mökillä. Tilli ei paljon ääntä pidä, mitä nyt hihkuu ja jokeltelee ja nauraa ääneen ja välillä vähän määkäisee. Hyvän mielen hän saa leikkikaaren alla. Erityisesti kun peili on nenän edessä. Sieltä kuikkii takaisin joku tosi söpö tyyppi, jonka kanssa voi jutella ja virnistellä!
Luksusta on ollut nukkua myöhään. Menneenä alkuyönä Tilli vaati tisua tunnin välein, mutta rauhottui sitten nukkumaan ja jahtaamaan mua pitkin sänkyä. En tajua, miten se häneltä onnistuu, mutta siirryinpä vaikka kuinka kauas tuosta Tuhnukkeesa, niin taas kohta havahduin siihen että tyyppi oli kyljessä kiinni. Mystistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti